Protoni soittaa elektronille

<kodo_NI!!> Thanatos Joo sorppa, puhuin vähän puutaheinää. Koitetaas puhua vähän lisää.. Monestihan ollaan kiinnostuneita minimiepätarkkuudesta, jolloin tuosta epäyhtälöstä tehdään yhtälö, minkä tässä nyt sekoitin. Ja mitä tuolla elektronin aaltoluonteen erolla tarkoitin, että Heisenbergin epätarkkuus nousee aaltoluonteesta, eikä toisin päin. Eihän tuo epäyhtälö kerro muusta kuin paikan ja liikemäärän epätarkkuuden tulosta. Eli itse yhtälö ei kiellä toisen määrittämistä mielivaltaisen tarkasti.

<Jeppe-epeli> m4uritius Ja sitten vielä niin että mitattaessa jokin paikka realisoituu elektronille, mikä noudattaa jotain todennäköisyysjakaumaa

<Vesterpester> T_eemu meno vitun yläkoulu

<Thanatos> kodo_NI!! Ei vakio, vaan vähintään ћ. Luulisi, että pienillä elektronin nopeuksilla nopeuden epätarkkuus on pienempi, jolloin paikan epätarkkuus on suurempi, eli päinvastoin kuin SuojaKerroin sanoo? Heisenbergin epätarkkuusperiaatehan on nimenomaan aalto-hiukkasdualismista johtuva paikan epätarkkuus, vai mistä muusta sinä puhut?

<lask90> Jos aaltohiukkasdualismin ymmärtäminen on hankalaa, niin yksi ajattelutapa on se, että ajattelee energian olevan vain vuorovaikutusta, kahden tai useamman kappaleen keskinäistä suhdetta. Elektronikin on vain muutos mittauslaitteen ilmaisimessa, eli sekin on vain tiettyä varausta tietyssä kohdassa. Vaikkei tarkkaa kohtaa voida antaa, jossain kohdin varaus on selvästi suurempaa, ja tällöin voimme piirtää hämärän kuvan elektronin kulkuradasta tai vaikka kuristaa vaihtoehdot siten että näemme itse elektronin, mutta ei pidä ajatella että elektroni olisi hiukkanen. Se on enemmänkin varauksen muutos.

<Lihamylly> Elektroni-Toni niin päissään, ettei ole aivan varma edes kaupungissa. Been there, done that.

<jamminen> No ei sitä tartte tietää missä se on tarkalleen just nyt, ei se siinä kohta enää ole kuitenkaan.

<T_eemu> Mutta näin myöhään illalla, tiesittekö arvon rasistit että sähkö virta ei kulje negatiivisesta positiiviseen niinkuin kaikki luulee vaan vaan positiivisesta negatiiviseen, näin muutaman kossun runtelemana voin sen teille kertoa.

<Hömppäveikko> Tässä pitää tietää Elektroniverho, orbitaali ja spini

<tommyboi> Ei liity kuvaan, mutta tulin justiinsa baarista... Ykds muija esittää niin kiinostunutta, tanssitaan, pussaillaan, jutellaan mukavia.. ja sitten kun meen kavereiden kanssa laulamaan karaokee ja kääntää selkänsä niin sitten tupakkahuoneessa nuolemassa toisen äijän kanssa. Voin sanoa, että lievä vitutus päällä, kun edellinen parisuhde päättyi kun toinen pettää (ei tietenkään voi verrata tähän tapahtumaan) mutta kuitenkin. Tämmöinen väliavautuminen, anteeksi. Jatkan viinan kittaamista himassa, hyvää illanjatkoa muille

<kodo_NI!!> Thanatos Epätarkkuusperiaatehan lausuu että että liikemäärän epätarkkuuden (joka riippuu nimenomaan nopeudesta) ja paikan epätarkkuuden tulo on vakio (redusoitu planckin vakio /2), mikä sinäänsä on totta SuojKeroimen lausunnossa. Mutta Itse elektronin aaltoluonteen tuoma paikan epätarkkuus on eri asia.

<kodo_NI!!> Niin Ja sitten nämä "nopeudet" kuvaavat vain mahdollisen lokalisoituneen aaltopaketin nopeuksia, eli kun eri aaltoluvun omaavat aaltofunktion komponentit sattuvat/joutuvat lähemmäksi samaa vaihetta saadaan superposition nojalla summa-aalloksi muodostumaan aaltopaketti = lokalisoitunut elektroni.

<kodo_NI!!> SuojaKerroin Jos teoreettista fysiikkaa opiskelit niin varmaankin tiedät että todennäköisyydet eivät johdu suurista nopeuksista, vaan siitä että elektronia (tai vaikka protonia) voidaan kuvata (/tämä malli kuvaa hiukkasten todellista käyttäytymistä parhaiten) jaksollisella sini funktiolla, joka siis myös toteuttaa schrödingerin yhtälön (kokeile vaikka). Jos on kyse vapaasta elektronista, saa funktio arvoja -äärettömästä äärettömään/funktion todennäköisyystiheys eroaa nollasta koko universumissa, eli hiukkanen voi olla missä tahansa... Tässä tapauksessa jokainen piste yhtä todennäköinen.

<lucaz> missä se nyt siis oli vai ei ollut vai pyöriikö se valoa nopeampaa niin me ei vaan tajuta missä se on?

<SuojaKerroin> mustikkamaija , Herrasmiesvaras , m4uritius Uskoisin että olen käsittänyt semi oikein, opiskelin tähtitiedettä ja teoreettista fysikkaa yliopistolla semmoset 6 vuotta ennenku vaihoin geologialle. Jos aletaan ihan kunnolla hiomaan kvanttiavaruutta ja terioita naamaan niin tilanne on tällä hetkellä vähän sama kuin ilmailussa 1900-luvun alussa. Eli osaamme käyttää joitain ilmiöitä hyväksi, osasta teknologiaa jopa ymmärrämme miksi se toimii ja miten se toimii, mutta loppu ajan sitten väki rakentaa keinotekoisia lokkeja jotka nousee sen 50cm maasta ja sitten hehkutetaan ja tehdään kirjoja...

<Zenerith> Ja vielä hauskempaa tässä on se, että sama elektroni voi olla useassa paikassa samaan aikaan

<Nekatiivi-Hompsu> maailmankaikkeus on täynnä asioita joita Homo Rasius ei vielä ymmärrä... muutaminekin kymmenien vuosien päästä saattaa nuo tällä hetkellä olevat näkymättömät hiukkaset olla ihan peru settiä.

<Laksatiivitaavi> Imuri69 miten atomi ja protoni liittyy toisiinsa? Atomi jaetaan ytimeen, joka koostuu protoneista ja neutroneista, ja ydintä verhoavaan elektroniverhoon, joka puolestaan koostuu elektroneista. Kertoo wikipedia.

<Herrasmiesvaras> SuojaKerroin Ei tuo tarkan sijainnin tietämättömyys pistä missään nimessä peukaloa perseeseen, jos haluat välttämättä ottaa elektronin vaikkapa sitoutumista varten, ota se kauimmainen, se lähtee helpoiten leikkiin mukaan. Kvanttikemiassa sanotaan muuten hyvin usein, että kaikki tiedetyt mallit ovat täysin ylimalkaisia todellisuuteen verrattuna, ne eivät kuvaa atomien tahi varsinkaan elektronien tarkkaa käyttäytymistä. Tämä kuva on tavallaan yksi esimerkki siitä.

<SuojaKerroin> Tässä pitää tietää että ydinfysiikka on perseestä ja atomia pienempien partikkeleiden paikannus hoidetaan vinhasta vauhdista johtuen todennäköisyyksillä koska ei saada niin tarkkaa kuvaa että näkisi missä ne "oikeasti" on :/