Lähettäjä:
mgmtbyprkl
Hyökkäys
Eetu Iston vuonna 1899 valmistunut maalaus "Hyökkäys" otti kantaa Venäjän yhtenäistämispolitiikkaan. Teoksessa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa Suomi-neitoa yrittäen riistää tältä lakikirjan. Teoksesta tuli heti sen valmistuttua merkittävä osa venäläistämistä vastaan kohdistettua protestia, eikä ihme, olivathan suomalaiset kokeneet helmikuun manifestin kostoiskuksi ja valarikoksi, monet suomalaisista pitivät sitä jopa laittomana. Tästä tuleekin nimitys ”sortokausi”, vaikka kyseisen manifestin nojalla lopulta säädettiin vain yksi laki – asevelvollisuuslaki vuonna 1901. Maalauksen mallina toimi Emma Kyöstäjä, joka oli Iston tavoin kotoisin Alatorniolta. Syksyllä 1899 taulu oli salaa näytteillä Helsingin Kaivopuiston rantahuvilassa. Tilgmannin kirjapaino teki siitä ainakin muutaman sata jäljennöstä. Santarmien saatua vihiä taulusta Isto pakeni maalauksen ja painojäljennösten kanssa Ruotsin kautta Saksaan, jossa taulusta painatettiin berliiniläisessä Meissenbach & Rippart -kirjapainossa heliogravyyrivedoksia eli syväpainettuja valokuvajäljennöksiä tuhansia kappaleita. Lisäksi kuvasta tehtiin ainakin kuusi painosta postikortteja, yksi jopa venäjänkielisin tekstein. Taulu kulkeutui Edvard Iston mukana vuonna 1900 Alatornion pappilaan, kunnes se piti taas viedä turvaan Ruotsin puolelle. Pari vuotta myöhemmin Isto yritti päästä taulusta eroon myymällä arpoja, mutta taulun voittanut helsinkiläisrouva ei uskaltanut ottaa sitä vastaan. Niinpä Isto osti häneltä taulun takaisin ja myi sen luulajalaiselle liikemiehelle, jolta se siirtyi kunnallisneuvos Niilo Helanderille Heinolaan. Hänen leskensä lahjoitti taulun Museovirastolle, jonka kautta taulu sijoitettiin lopulta Kansallismuseoon.
![Hyökkäys - Eetu Iston vuonna 1899 valmistunut maalaus "Hyökkäys" otti kantaa Venäjän yhtenäistämispolitiikkaan. Teoksessa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa Suomi-neitoa yrittäen riistää tältä lakikirjan. Teoksesta tuli heti sen valmistuttua merkittävä osa venäläistämistä vastaan kohdistettua protestia, eikä ihme, olivathan suomalaiset kokeneet helmikuun manifestin kostoiskuksi ja valarikoksi, monet suomalaisista pitivät sitä jopa laittomana. Tästä tuleekin nimitys ”sortokausi”, vaikka kyseisen manifestin nojalla lopulta säädettiin vain yksi laki – asevelvollisuuslaki vuonna 1901.
Maalauksen mallina toimi Emma Kyöstäjä, joka oli Iston tavoin kotoisin Alatorniolta. Syksyllä 1899 taulu oli salaa näytteillä Helsingin Kaivopuiston rantahuvilassa. Tilgmannin kirjapaino teki siitä ainakin muutaman sata jäljennöstä. Santarmien saatua vihiä taulusta Isto pakeni maalauksen ja painojäljennösten kanssa Ruotsin kautta Saksaan, jossa taulusta painatettiin berliiniläisessä Meissenbach & Rippart -kirjapainossa heliogravyyrivedoksia eli syväpainettuja valokuvajäljennöksiä tuhansia kappaleita. Lisäksi kuvasta tehtiin ainakin kuusi painosta postikortteja, yksi jopa venäjänkielisin tekstein.
Taulu kulkeutui Edvard Iston mukana vuonna 1900 Alatornion pappilaan, kunnes se piti taas viedä turvaan Ruotsin puolelle. Pari vuotta myöhemmin Isto yritti päästä taulusta eroon myymällä arpoja, mutta taulun voittanut helsinkiläisrouva ei uskaltanut ottaa sitä vastaan. Niinpä Isto osti häneltä taulun takaisin ja myi sen luulajalaiselle liikemiehelle, jolta se siirtyi kunnallisneuvos Niilo Helanderille Heinolaan. Hänen leskensä lahjoitti taulun Museovirastolle, jonka kautta taulu sijoitettiin lopulta Kansallismuseoon.](http://media2.riemurasia.net/albumit/mmedia/nk/qcn/bnnv/527899/1930192317.jpg "Hyökkäys - Eetu Iston vuonna 1899 valmistunut maalaus "Hyökkäys" otti kantaa Venäjän yhtenäistämispolitiikkaan. Teoksessa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa Suomi-neitoa yrittäen riistää tältä lakikirjan. Teoksesta tuli heti sen valmistuttua merkittävä osa venäläistämistä vastaan kohdistettua protestia, eikä ihme, olivathan suomalaiset kokeneet helmikuun manifestin kostoiskuksi ja valarikoksi, monet suomalaisista pitivät sitä jopa laittomana. Tästä tuleekin nimitys ”sortokausi”, vaikka kyseisen manifestin nojalla lopulta säädettiin vain yksi laki – asevelvollisuuslaki vuonna 1901.
Maalauksen mallina toimi Emma Kyöstäjä, joka oli Iston tavoin kotoisin Alatorniolta. Syksyllä 1899 taulu oli salaa näytteillä Helsingin Kaivopuiston rantahuvilassa. Tilgmannin kirjapaino teki siitä ainakin muutaman sata jäljennöstä. Santarmien saatua vihiä taulusta Isto pakeni maalauksen ja painojäljennösten kanssa Ruotsin kautta Saksaan, jossa taulusta painatettiin berliiniläisessä Meissenbach & Rippart -kirjapainossa heliogravyyrivedoksia eli syväpainettuja valokuvajäljennöksiä tuhansia kappaleita. Lisäksi kuvasta tehtiin ainakin kuusi painosta postikortteja, yksi jopa venäjänkielisin tekstein.
Taulu kulkeutui Edvard Iston mukana vuonna 1900 Alatornion pappilaan, kunnes se piti taas viedä turvaan Ruotsin puolelle. Pari vuotta myöhemmin Isto yritti päästä taulusta eroon myymällä arpoja, mutta taulun voittanut helsinkiläisrouva ei uskaltanut ottaa sitä vastaan. Niinpä Isto osti häneltä taulun takaisin ja myi sen luulajalaiselle liikemiehelle, jolta se siirtyi kunnallisneuvos Niilo Helanderille Heinolaan. Hänen leskensä lahjoitti taulun Museovirastolle, jonka kautta taulu sijoitettiin lopulta Kansallismuseoon.")
Lähettäjä:
mgmtbyprkl
Otsikko: Hyökkäys
Kuvaus: Eetu Iston vuonna 1899 valmistunut maalaus "Hyökkäys" otti kantaa Venäjän yhtenäistämispolitiikkaan. Teoksessa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa Suomi-neitoa yrittäen riistää tältä lakikirjan. Teoksesta tuli heti sen valmistuttua merkittävä osa venäläistämistä vastaan kohdistettua protestia, eikä ihme, olivathan suomalaiset kokeneet helmikuun manifestin kostoiskuksi ja valarikoksi, monet suomalaisista pitivät sitä jopa laittomana. Tästä tuleekin nimitys ”sortokausi”, vaikka kyseisen manifestin nojalla lopulta säädettiin vain yksi laki – asevelvollisuuslaki vuonna 1901. Maalauksen mallina toimi Emma Kyöstäjä, joka oli Iston tavoin kotoisin Alatorniolta. Syksyllä 1899 taulu oli salaa näytteillä Helsingin Kaivopuiston rantahuvilassa. Tilgmannin kirjapaino teki siitä ainakin muutaman sata jäljennöstä. Santarmien saatua vihiä taulusta Isto pakeni maalauksen ja painojäljennösten kanssa Ruotsin kautta Saksaan, jossa taulusta painatettiin berliiniläisessä Meissenbach & Rippart -kirjapainossa heliogravyyrivedoksia eli syväpainettuja valokuvajäljennöksiä tuhansia kappaleita. Lisäksi kuvasta tehtiin ainakin kuusi painosta postikortteja, yksi jopa venäjänkielisin tekstein. Taulu kulkeutui Edvard Iston mukana vuonna 1900 Alatornion pappilaan, kunnes se piti taas viedä turvaan Ruotsin puolelle. Pari vuotta myöhemmin Isto yritti päästä taulusta eroon myymällä arpoja, mutta taulun voittanut helsinkiläisrouva ei uskaltanut ottaa sitä vastaan. Niinpä Isto osti häneltä taulun takaisin ja myi sen luulajalaiselle liikemiehelle, jolta se siirtyi kunnallisneuvos Niilo Helanderille Heinolaan. Hänen leskensä lahjoitti taulun Museovirastolle, jonka kautta taulu sijoitettiin lopulta Kansallismuseoon.
Hakusanat: edvard, eetu, isto, maalaus, hyökkäys, suomi, neito, kaksipäinen, kotka, venäjä, sortokausi,
ILMOITA ASIATON SISÄLTÖ
Valitse mielestäsi parhaiten kuvaava ilmoitus mediatiedostosta.
Syy
repostMediaId
Lyhyt selvitys
Ei kyselyä tälle päivälle. Lisää uusi kysely tästä.
SAMANKALTAISIA
Kommentointiin liittyvät säännöt
- Pyri kunnioittamaan muita kirjoittajia ja heidän mielipiteitään.
- Merkitse kommenttisi lähetysvaiheessa off-topiciksi mikäli se ei liity mitenkään itse mediaan.
- Ylläpidolla on oikeus poistaa kommentti ilman mitään erillistä ilmoitusta.
- Jylppy-Galleriaan ei hyväksytä poliittisten äärilaitojen riitelyä tai maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä medioita tai kommentteja, niillä ei ole mitään viihdearvoa eivätkä ne tästä syystä sovellu Riemurasiaan.
- Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kiellettyä.
- Väkivallalla tai millään muullakaan uhkailua ei sallita, kohdistuipa se toiseen kirjoittajaan, julkisuuden henkilöön tai tuntemattomaan ihmiseen. Myöskään muita ei saa kannustaa väkivaltaan tai vainoon.
- Linkit jotka sisältävät erotiikkaa, väkivaltaa, häiritseviä kuvia tai mainontaa ovat kiellettyjä.
- Poistamme mainostarkoituksessa laaditut kirjoitukset, olipa mainostettava asia sitten tavara, palvelu, aate tai maailmankatsomus. Puolueen tai uskonnon kiihkeä tuputtaminen voi olla myös mainostamista.
- Yksityiselämään kuuluvia asioita ei saa julkaista. Tämä tarkoittaa mm. puhelinnumeroita, osoitetietoja ja sähköpostiosoitteita.
- Toistuva saman asian kommentointi on kiellettyä.
- Mediaan liittymättömät kommentit, kuten maahanmuuttopoliikka tapahtuu foormilla. Pääset siihen tästä. Sallimme kuitenkin mediaan liittymättömät kirjoitukset tietyissä rajoissa. On myös välillä piristävää kuulla käyttäjien omia hauskoja kokemuksia elämästä.
- Jatkuvista sääntöjen rikkomisesta ylläpidolla on oikeus antaa käyttäjälle varoitus (7 päivän kirjoitus -ja äänestyskielto) sekä räikeimmissä tapauksissa porttikielto sivustolle tai tunnuksen poisto.
- Kaikkien näiden sääntöjen jälkeen pyritään pitämään keskustelu kuitenkin rentona.
600
Kommentti ei liity mediaan
Eniten ääniä saaneet kommentit
Aika: 2016-09-28 12:21:18
+19459
<Pun_Cala>
Voisi lisätä vielä, että teosta pidetään symbolismisuuntauksen merkittävimpänä suomalaisena maalauksena.
Aika: 2016-09-28 17:27:52
+7511
<käwäii>
Oi Suomi katso sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois...
Aika: 2016-09-28 13:55:47
+1107
<Lovetapper>
SeRe Ihan niin hullu minäkään en ole, että henkilöllisyyttäni täällä paljastaisin, eritoten nyt kun meno on mitä on. Sen verran voin toki sanoa että äidin puolen sukua tuo Isto on, minun isoisoäitini oli siis hänen siskonsa. Mutta se siitä.
Kommentit (22)
Piilota OFF-Topic keskustelu
<aabee> Muslimi hyökkää.
<2koni> Tornio sijaitsee tämän kartan mukaan tissin kupeessa. Kotka tulee koillisesta jäämeren ja Muurmanskin suunnilta.
<huga> Toinen silmä kattoo päin vittuu, ja toinen mihin vituun se toinen silmä kattoo.
<mgmtbyprkl> käwäii ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa kuin itse taivahan kansi sois.
<minimalist> Kauhean pieni kuva, muuten hieno
<Eepo> Hauska on tarina taululla.
<Valkoinenkuolema> Kuinka tämä media on päässyt rasistisena rasiaan ?
<asl2> Sen verran paikallistietämmystä on, että jos olette käymässä Torniossa, niin poiketkaa Alatornion hautausmaalle - siellä on Eetu Iston hauta ja hautamuistomerkissä tuo sama kuva...
<StoFin> Kah isoisoisoisän veljen maalaushan se siinä, ja näköjään rasiastakin löytyy kaukaisia sukulaisia
<käwäii> Oi Suomi katso sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois...
<Lovetapper> SeRe Ihan niin hullu minäkään en ole, että henkilöllisyyttäni täällä paljastaisin, eritoten nyt kun meno on mitä on. Sen verran voin toki sanoa että äidin puolen sukua tuo Isto on, minun isoisoäitini oli siis hänen siskonsa. Mutta se siitä.
<Sneigla> Kyrer jäätävä tuo naama :D
<Dupe> Kyrer Näyttää kyllä ihan paskalle tuo jäljennös, kun vertaa alkuperäiseen. Mieluummin laittaisin alkuperäisen valokuvakopion seinälle kuin tuon.
<SeRe> Lovetapper Kah, isoisoenon maalaushan se siinä en tiedä miten täälä käyttäydytään koska olen naurunappulasta, mutta todesta väitteesi todeksi homo* *of topic kai ihmisiä saa haukkua vaikka haukkumasanan oikeaa tarkoitusta kohtaan ei ole mitään negatiivisiä tuntemuksia, ku se on jotenki että, senki paska ei tuntunu sopivan + sananvapaus ja suuttuu ken haluaa kai ? plus tää on internetti. en tie vaikeaa
<Lovetapper> Kah, isoisoenon maalaushan se siinä
<LarsBullet> Olenko vielä olemassa vaikka valehtelenkin profiilikuvassa olevani Suomenlippu?
<Hajuste> TuBBe Käy siellä Kiasmassa toteamassa olleesi väärässä, vitun suvakkijuntti.
<Hajuste> Pun_Cala Mielenkiintoinen väite. Missä mielessä merkittävin ja mikä taho tämän kannan on ottanut? Täsmennä. Simbergin Haavoittunut enkeli lienee ainakin tunnetuin symbolistinen maalaus Suomessa.
<TuBBe> Miksei enää tule tälläistä taidetta? On vain jotain isoja miljoona euroa maksaneita haukia roikkumaan kattoon ja muuta kiasmapaskaa.
<Domppari> Nationalistit riehuu.
<Jallikka> Kun avasin Rasian käyttäjät ja huomasin sellaisen määrän suomenlippuja profiilikuvina että onko tässä joku protesti menossa ?
<Pun_Cala> Voisi lisätä vielä, että teosta pidetään symbolismisuuntauksen merkittävimpänä suomalaisena maalauksena.
Uusimmat profiilikuvat
Foorumilla tapahtuu