Lähettäjä:
mgmtbyprkl
Tienraivaajia Karjalassa
Pariisin kaupungintaloon valmistui vuonna 1893 ranskalaisen taidemaalarin ja taidekoulun opettajan Puvis de Chavannes'n dekoratiivinen freskosarja vuodenajoista. De Chavannes'n Talvi-freskossa voi tunnistaa tutunnäköisen puunkaatajien ryhmän köysin puun kaatoa ohjaamassa. Tätä köydenvetäjien ryhmää on pidetty alkuituna Halosen Tienraivaajiin, jossa maalauksen keskeiskompositio perustuu paitsi puunkaatajien ryhmään vasemmalla, myös kiven vierittäjiin oikealla sekä näiden luomiin diagonaaleihin. Halosen monumentaalinen pääteos Tienraivaajat valmistui Taiteilijain syysnäyttelyyn 1900 Helsinkiin. Halonen valmisteli sitä Pariisin maailmannäyttelyä silmällä pitäen. Valtioneuvos C. G. Estlander kritisoi Haloselle kirjeessä maalausta joulukuun alussa 1900: "Olen kuullut tätä selitettävän siten, että taiteilija on halunnut käyttää symbolista menettelytapaa. (...) Sellaisilla iskuilla ei kaadeta puuta eikä sellaisilla otteilla käännetä kiveä." Halonen vastasi Estlanderille halunneensa "kuvata, nimittäin suomalaisen rauhallista ja tyyntä, kauvan jatkuvaa työtä". Halonen teki Tienraivaajista myös harjoitelmia; mm. lyijykynäpiirroksen ja guassityön vuonna 1899. Nykyään öljymaalaus on Ateneumin taidemuseossa näytillä.
![Tienraivaajia Karjalassa - Pariisin kaupungintaloon valmistui vuonna 1893 ranskalaisen taidemaalarin ja taidekoulun opettajan Puvis de Chavannes'n dekoratiivinen freskosarja vuodenajoista. De Chavannes'n Talvi-freskossa voi tunnistaa tutunnäköisen puunkaatajien ryhmän köysin puun kaatoa ohjaamassa. Tätä köydenvetäjien ryhmää on pidetty alkuituna Halosen Tienraivaajiin, jossa maalauksen keskeiskompositio perustuu paitsi puunkaatajien ryhmään vasemmalla, myös kiven vierittäjiin oikealla sekä näiden luomiin diagonaaleihin.
Halosen monumentaalinen pääteos Tienraivaajat valmistui Taiteilijain syysnäyttelyyn 1900 Helsinkiin. Halonen valmisteli sitä Pariisin maailmannäyttelyä silmällä pitäen. Valtioneuvos C. G. Estlander kritisoi Haloselle kirjeessä maalausta joulukuun alussa 1900: "Olen kuullut tätä selitettävän siten, että taiteilija on halunnut käyttää symbolista menettelytapaa. (...) Sellaisilla iskuilla ei kaadeta puuta eikä sellaisilla otteilla käännetä kiveä." Halonen vastasi Estlanderille halunneensa "kuvata, nimittäin suomalaisen rauhallista ja tyyntä, kauvan jatkuvaa työtä". Halonen teki Tienraivaajista myös harjoitelmia; mm. lyijykynäpiirroksen ja guassityön vuonna 1899. Nykyään öljymaalaus on Ateneumin taidemuseossa näytillä.](http://media2.riemurasia.net/albumit/mmedia/nk/qcn/bnnv/527899/1964541600.jpg "Tienraivaajia Karjalassa - Pariisin kaupungintaloon valmistui vuonna 1893 ranskalaisen taidemaalarin ja taidekoulun opettajan Puvis de Chavannes'n dekoratiivinen freskosarja vuodenajoista. De Chavannes'n Talvi-freskossa voi tunnistaa tutunnäköisen puunkaatajien ryhmän köysin puun kaatoa ohjaamassa. Tätä köydenvetäjien ryhmää on pidetty alkuituna Halosen Tienraivaajiin, jossa maalauksen keskeiskompositio perustuu paitsi puunkaatajien ryhmään vasemmalla, myös kiven vierittäjiin oikealla sekä näiden luomiin diagonaaleihin.
Halosen monumentaalinen pääteos Tienraivaajat valmistui Taiteilijain syysnäyttelyyn 1900 Helsinkiin. Halonen valmisteli sitä Pariisin maailmannäyttelyä silmällä pitäen. Valtioneuvos C. G. Estlander kritisoi Haloselle kirjeessä maalausta joulukuun alussa 1900: "Olen kuullut tätä selitettävän siten, että taiteilija on halunnut käyttää symbolista menettelytapaa. (...) Sellaisilla iskuilla ei kaadeta puuta eikä sellaisilla otteilla käännetä kiveä." Halonen vastasi Estlanderille halunneensa "kuvata, nimittäin suomalaisen rauhallista ja tyyntä, kauvan jatkuvaa työtä". Halonen teki Tienraivaajista myös harjoitelmia; mm. lyijykynäpiirroksen ja guassityön vuonna 1899. Nykyään öljymaalaus on Ateneumin taidemuseossa näytillä.")
Lähettäjä:
mgmtbyprkl
Otsikko: Tienraivaajia Karjalassa
Kuvaus: Pariisin kaupungintaloon valmistui vuonna 1893 ranskalaisen taidemaalarin ja taidekoulun opettajan Puvis de Chavannes'n dekoratiivinen freskosarja vuodenajoista. De Chavannes'n Talvi-freskossa voi tunnistaa tutunnäköisen puunkaatajien ryhmän köysin puun kaatoa ohjaamassa. Tätä köydenvetäjien ryhmää on pidetty alkuituna Halosen Tienraivaajiin, jossa maalauksen keskeiskompositio perustuu paitsi puunkaatajien ryhmään vasemmalla, myös kiven vierittäjiin oikealla sekä näiden luomiin diagonaaleihin. Halosen monumentaalinen pääteos Tienraivaajat valmistui Taiteilijain syysnäyttelyyn 1900 Helsinkiin. Halonen valmisteli sitä Pariisin maailmannäyttelyä silmällä pitäen. Valtioneuvos C. G. Estlander kritisoi Haloselle kirjeessä maalausta joulukuun alussa 1900: "Olen kuullut tätä selitettävän siten, että taiteilija on halunnut käyttää symbolista menettelytapaa. (...) Sellaisilla iskuilla ei kaadeta puuta eikä sellaisilla otteilla käännetä kiveä." Halonen vastasi Estlanderille halunneensa "kuvata, nimittäin suomalaisen rauhallista ja tyyntä, kauvan jatkuvaa työtä". Halonen teki Tienraivaajista myös harjoitelmia; mm. lyijykynäpiirroksen ja guassityön vuonna 1899. Nykyään öljymaalaus on Ateneumin taidemuseossa näytillä.
Hakusanat: pekka, halonen, tienraivaajat, karjalassa, maalaus, taiderasia, sisu, suomalaisuus, työ,
ILMOITA ASIATON SISÄLTÖ
Valitse mielestäsi parhaiten kuvaava ilmoitus mediatiedostosta.
Syy
repostMediaId
Lyhyt selvitys
Ei kyselyä tälle päivälle. Lisää uusi kysely tästä.
SUOSITUIMMAT MEDIAT
Kommentointiin liittyvät säännöt
- Pyri kunnioittamaan muita kirjoittajia ja heidän mielipiteitään.
- Merkitse kommenttisi lähetysvaiheessa off-topiciksi mikäli se ei liity mitenkään itse mediaan.
- Ylläpidolla on oikeus poistaa kommentti ilman mitään erillistä ilmoitusta.
- Jylppy-Galleriaan ei hyväksytä poliittisten äärilaitojen riitelyä tai maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä medioita tai kommentteja, niillä ei ole mitään viihdearvoa eivätkä ne tästä syystä sovellu Riemurasiaan.
- Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kiellettyä.
- Väkivallalla tai millään muullakaan uhkailua ei sallita, kohdistuipa se toiseen kirjoittajaan, julkisuuden henkilöön tai tuntemattomaan ihmiseen. Myöskään muita ei saa kannustaa väkivaltaan tai vainoon.
- Linkit jotka sisältävät erotiikkaa, väkivaltaa, häiritseviä kuvia tai mainontaa ovat kiellettyjä.
- Poistamme mainostarkoituksessa laaditut kirjoitukset, olipa mainostettava asia sitten tavara, palvelu, aate tai maailmankatsomus. Puolueen tai uskonnon kiihkeä tuputtaminen voi olla myös mainostamista.
- Yksityiselämään kuuluvia asioita ei saa julkaista. Tämä tarkoittaa mm. puhelinnumeroita, osoitetietoja ja sähköpostiosoitteita.
- Toistuva saman asian kommentointi on kiellettyä.
- Mediaan liittymättömät kommentit, kuten maahanmuuttopoliikka tapahtuu foormilla. Pääset siihen tästä. Sallimme kuitenkin mediaan liittymättömät kirjoitukset tietyissä rajoissa. On myös välillä piristävää kuulla käyttäjien omia hauskoja kokemuksia elämästä.
- Jatkuvista sääntöjen rikkomisesta ylläpidolla on oikeus antaa käyttäjälle varoitus (7 päivän kirjoitus -ja äänestyskielto) sekä räikeimmissä tapauksissa porttikielto sivustolle tai tunnuksen poisto.
- Kaikkien näiden sääntöjen jälkeen pyritään pitämään keskustelu kuitenkin rentona.
600
Kommentti ei liity mediaan
Eniten ääniä saaneet kommentit
Aika: 2016-12-06 21:48:25
+12161
<{tom}>
Sillonki jo ollu joku toimistohiiri nillittämässä ettei puuta kaadeta noin ja kiveä käännetä noin. Jotkin asiat ei vaan muutu
Aika: 2016-12-06 22:41:11
+46461
<Sienimise>
Suomi on hyvä maa, mutta olen huolissani suunnasta johon se on menossa.
Aika: 2016-12-06 23:27:27
+8096
<Assburgers>
Ennenvanhaa työvaatteina käytettiin pyjamoita, eikä kellään ollu kenkiä kun ihmisille ei ollut vielä kehittynyt varpaita, jotka saattaisi muuten paleltua
Aika: 2016-12-06 22:40:15
+46461
<Sienimise>
Kyllä nää tämmöset kuvat pistää miettimään, kuinka kovalla työllä tämä maa on rakennettu. Ja kovalla työllä on myös saatu niin paljon tulosta aikaan, että ollaan voitu pitää kaikista kansalaisista tasa-arvoisesti, ja varsinkin vähempiosaisista hyvää huolta. Sitten syntyivät uudet sukupolvet, joista moni ei ole tehnyt kovaa työtä maan rakentamiseksi, ja pääsevät vain nauttimaan hyvinvointivaltion eduista. Moni heistä tekee tyhjäksi isiemme ja äitiemme työn ainoastaan nauttimalla eduista, jatkamatta maamme rakentamista.
Aika: 2016-12-07 06:58:50
+7221
<sherclock>
Tää on sitä taidetta, mitä pystyy arvostamaan.
Kommentit (21)
Piilota OFF-Topic keskustelu
<tumak> En tiedä, onko mieleni liian viaton, mutta minusta suomalaisten suurimpia ongelmia on se, että yhteys luontoon ja metsään on monella poikki. Taulu on hyvä.
<Voldebean> Sata vuotta sitten suomalaiset asuivat maasaunoissa. Miettikääpä sitä.
<suklaarusina> Nykyään tietyöt kestää ihan yhtä kauan...
<Sullivan> Kuvitelkaa sitä hyttysten määrää tuolla pöpelikössä.. ja ilman paitaa.
<sopuli89> Toi on kyllä hillittömän kokonen taulu, kandee käydä ateneumissa katsomassa.
<perato> Von Hiren kyse lienee estetiikasta eikä taidekritisismistä. Ihmiset nyt keskimäärin sattuu tykkäämään tietyistä geometrisistä mittasuhteista, muodoista yms. Diagonaaleilla viitattanee köysien(ja miesten käsien) sekä vipuvarsien muodostamiin (risteäviin) linjoihin.
<sherclock> Tää on sitä taidetta, mitä pystyy arvostamaan.
<Von Hiren> Minä en kyllä kuvassa näe mitään ihme diagonaaleja. Mutta olenkin vain ihminen joka tykkää maalauksista, en niiden hemmetin perusteellisista selittelyistä jonkun itseään tärkeänä pitävän taidekriitikon toimesta.
<torakka88> Kalliovuoret siintää ylävasemmalla. Uutiset etelästä kalpenee vanheten. Imperiumi kaatunut.Sotaponnistelut epäonnistuneet. Kaikki pukeutuneet ranskan ylijäämä lippuihin. Nappiksella homma putkessa. Pieni mies äkäisesti ripuloi nukkumatta öitä ennen Waterloo:ta. Emperorin ärhäkkä persvesi nimeää taistelun ja alueen uusiksi. Oysterin kosto on periksiantamaton. Kohtalo tykistön sotilaana pakottaa maailman valtaamiseen palveluksen jälkeen. Miehet rakentavat tietä pois kalliosta kiirehtien. "Toivotonta" sanoi Dosentti C.G.Estlander. "Pakkoruotsia ei karata"
<mgmtbyprkl> arvasin että mielensäpahoittaneiden kommentteja alkaa tihkua...
<GMonkey> Tiet on raivattu työllä ja tuskalla ja sitten Berner myy ne ulkomaalaiselle yhtiölle.
<Assburgers> Ennenvanhaa työvaatteina käytettiin pyjamoita, eikä kellään ollu kenkiä kun ihmisille ei ollut vielä kehittynyt varpaita, jotka saattaisi muuten paleltua
<BetBet> Yks hakkaa puuta poikki, kolme pitää sitä pystyssä. Kai se niin sitten... kun kaverikin takana.
<blackbeard> Katoin et yks koijaa tuolla veneessä. Syrjäytyneitä nuoria oli tuolloin muinoin myös.
<LionKing138> Sienimise suomi oli hyvä maa. Näkeehän sen jos siitä ketkä vallankahvassa roikkuu, että mitä on jäljellä.
<Sienimise> Suomi on hyvä maa, mutta olen huolissani suunnasta johon se on menossa.
<Sienimise> Puhumattakaan heistä jotka tulevat tänne muualta nauttimaan paremmasta elämästä kuin oma maa, jota heidän pitäisi olla rakentamassa. Tosin, jos omassa maassa on huonot oltavat ja tilanne siellä on kestämätön, voin arvostaa sitä, että tullaan tänne parempiin oloihin tekemään työtä suomalaisten lakien ja arvojen mukaisesti. Tällaiset ihmiset osallistuvat Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja sen kasvattamiseen, ja heitä voi arvostaa paljon enemmän kuin laiskuuttaan Suomea kuppaavaa suomalaista.
<Sienimise> Kyllä nää tämmöset kuvat pistää miettimään, kuinka kovalla työllä tämä maa on rakennettu. Ja kovalla työllä on myös saatu niin paljon tulosta aikaan, että ollaan voitu pitää kaikista kansalaisista tasa-arvoisesti, ja varsinkin vähempiosaisista hyvää huolta. Sitten syntyivät uudet sukupolvet, joista moni ei ole tehnyt kovaa työtä maan rakentamiseksi, ja pääsevät vain nauttimaan hyvinvointivaltion eduista. Moni heistä tekee tyhjäksi isiemme ja äitiemme työn ainoastaan nauttimalla eduista, jatkamatta maamme rakentamista.
<Why> "Oletko aina raivannut tietä väärin?" Ulan Batorin yliopiston tutkijat ovat...
<LionKing138> Jaa-a. Korvasin mielessäni tuon (...) sanan N33kerillä ja mietin monta kertaa että mitähän vittua? Kivasti rasian sensuuri muokkaa aivoja
<{tom}> Sillonki jo ollu joku toimistohiiri nillittämässä ettei puuta kaadeta noin ja kiveä käännetä noin. Jotkin asiat ei vaan muutu
Uusimmat profiilikuvat
Foorumilla tapahtuu